KATSELMUKSET
Katselmukset ovat yksi merkittävimmistä työkaluista tärinähaitan hallinnassa.
Katselmuksen tarkoituksena on välttää tarpeettomia erimielisyyksiä, joita tärinähaitta voi aiheuttaa työmaan lähiympäristössä. Katselmusalue määräytyy tärinän haittavaikutusalueen perusteella, mikä on yleensä määritetty ympäristöselvityksessä tai louhintatyön riskiselvityksessä. Alkukatselmus tehdään ennen tärinää aiheuttavan työn aloitusta ja sen tarkoituksena on selvittää katselmuskohteessa mahdollisesti olemassa olevat rakennevikaantumat.
Katselmus tehdään rakenteita avaamatta ja esineitä siirtämättä. Katselmus tehdään ennalta ilmoitettuna tai sovittuna aikana tiloissa, joihin on kohtuullinen pääsy. Katselmointia ei tehdä, mikäli tilojen ovet on takalukittu tai sisällä on lemmikkieläimiä vapaana. Katselmukset tehdään aina kiinteistön omistajan luvalla ja ne pyritään tekemään aina kiinteistön edustajan läsnä ollessa. Katselmus tehdään sellaisella menetelmällä tai tarkkuudella, että vahinkovastuu on mahdollista määrittää. Katselmuksen havainnot dokumentoidaan joko piirroksin, valokuvin tai videoimalla sekä niitä yhdistelemällä.Katselmuspöytäkirjat
Katselmuspöytäkirjoista jää kopio kiinteistön edustajalle ja siitä toimitetaan myös kopio sähköisenä työn tilaajalle. Katselmuksessa käytetyt merkinnät ja lyhenteet on luetteloitu pöytäkirjojen liitteessä. Alkuperäiset pöytäkirjat ja katselmuksen yhteydessä otetut kuvatallenteet arkistoidaan Suomen Louhintakonsultit Oy:n toimesta.Loppukatselmuksia tehdään tarvittaessa työn päätyttyä.
Loppukatselmus tehdään aina toimeksiantajan erillisestä tilauksesta. Tämä tarkoittaa, ettei loppukatselmusta välttämättä tehdä, jos louhinnan ei katsota aiheuttaneen vaurioriskiä ympäristön rakenteille. Loppukatselmus voidaan toimittaa esim. kyselynä, jolloin katselmus tehdään tiloihin, joista on tehty vaurioepäilyilmoituksia.
Välikatselmuksia voidaan tehdä louhintatyön aikana, mikäli on syytä epäillä, että työ on aiheuttanut esinevahinkoja tai merkittäviä muutoksia rakenteissa.
Välikatselmuksen tarkoituksena on mahdollisen vahingon dokumentointi ja lisävahinkojen estäminen. Esinevahingon tapahtuessa tulee vahinkoa kärsineen ottaa välittömästi yhteyttä työmaalle. Ilmoitus tulisi tehdä mielellään kirjallisesti ja siinä tulee ilmoittaa vahingon tarkka ajankohta sekä kuvaus tapahtuneesta vahingosta. Vahingon kärsineen tulee myös ryhtyä välittömiin toimiin lisävaurioiden estämiseksi, mikäli sellaisia on odotettavissa. Tällaisessa tilanteessa on suositeltavaa dokumentoida vahinko esim. valokuvin.